Jukka Rautakorven matka hiihdon Tour de Skille tammikuun alussa on aiheuttanut ihmetystä urheilupiireissä.
Olympiakomitean (OK) huippu-urheiluvastaavana työskentelevä Rautakorpi on tehnyt mittavan valmennusuran jääkiekossa, mutta huippuhiihdon kanssa hänellä ei ole aiemmin ollut mitään tekemistä.
Olympiakomitean päätöstä kustantaa Rautakorven työmatka Italiaan on ihmetelty. Olympiakomitea on kärsinyt taloushaasteita ja järjestänyt muutosneuvotteluja.
OK:ta rahoitetaan pääosin julkisin varoin.
Samaan aikaan urheilupiireissä on jo jonkin aikaa puhuttu Rautakorven ja Olympiakomitean ylilääkärin Maarit Valtosen parisuhteesta. Joulu- ja tammikuun vaihteessa kisatulla Tourilla Valtonen oli työtehtävissä Hiihtoliiton kutsumana.
Jukka Rautakorpi majoittui samassa hotellissa Maarit Valtosen kanssa.
Maarit Valtonen on toiminut pitkään sekä Olympiakomitean että hiihtomaajoukkueen lääkärinä.
Hiihtomaajoukkueen lääkäri majoittuu yleensä samaan hotelliin urheilijoiden kanssa, mutta aina se ei ole mahdollista.
Italiassa Valtonen asui joukkueesta erillään samassa hotellissa Jukka Rautakorven kanssa.
Val di Fiemmen kisastarttien ulkopuolella Valtosen ja Rautakorven nähtiin viettävän yhdessä aikaa muun muassa hotellin kylpyläosastolla.
Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto, miksi Rautakorpi lähetettiin Tour de Skille?
– Rautakorven määräaikainen työsopimus vakinaistettiin vuodenvaihteessa, ja käsitykseni mukaan hänen matkansa liittyi Olympiakomitean uuteen urheilustrategiaan, jossa valmennus- ja johtamisosaaminen tuli yhdeksi painopisteeksi. Rautakorvella on tässä strategiassa tärkeä rooli.
– Matkan toinen syy olivat Italian ensi vuoden olympialaisten järjestelyt ja niihin liittyvät asiat.
Jukka Rautakorpi pölähti todella erikoiseen paikkaan tammikuun alussa.
OK:n huippu-urheiluvastaava, kokenut hiihtovalmentaja Toni Roponen, oli jo aiemmin käynyt tutustumassa Val di Fiemmessä olympialaisten hiihtostarttien majapaikkoihin ja alueen logistisiin kuvioihin, kuten Rautakorpi Tourin aikana Ilta-Sanomien haastattelussa kertoi.
Lue lisää: Jukka Rautakorpi pölähti todella erikoiseen paikkaan
Tämän takia monet eivät ymmärrä matkan perusteeksi ”tutustumista tuleviin olympiajärjestelyihin”.
Ihmetystä on aiheuttanut myös se, miksei valmennus- ja johtamisosaamisen kehittäminen onnistuisi pelkästään Suomen rajojen sisäpuolella – miksi sen vuoksi tarvitsisi matkustaa ulkomaille?
Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto vastasi kysymyksiin urheilupiireissä ihmetystä herättäneestä matkasta.
Taina Susiluoto, oliko Rautakorven matka Tourille näitä taustoja vasten todellakin relevantti?
– Selvää on, ettei meillä kukaan matkusta turhaan minnekään. Joudumme pitämään tiukkaa talouskuria, ja matkustamiseen liittyvät perusteet ovat koko ajan tiukentuneet. Rautakorven matkaan oli varmasti riittävät perusteet olemassa.
Rautakorpi ja Valtonen seurustelevat. Urheilupiireissä epäillään, että Rautakorven matkassa olisi ollut enemmän kyse huvi- kuin työmatkasta. Miten kommentoit?
– No en kyllä ole tietoinen, että mistään lomamatkasta olisi ollut kyse. Kyllä kaikki Olympiakomitean työntekijät olivat siellä nimenomaan työmatkalla.
Oliko yhtään kyseenalaista lähettää Rautakorpi työmatkalle seurustelukumppanin kanssa?
– En lähde toisten yksityisasioita sen enempää kommentoimaan, mutta yleisellä tasolla tilannehan on sama kuin missä tahansa työyhteisössä: työasiat pitää pystyä pitämään tiukasti erillään yksityiselämästä, eivätkä yksityiselämän asiat saa vaikuttaa työtehtäviin.
– Käsitykseni mukaan kaikki tällä reissulla olleet erottivat työ- ja vapaa-ajan asiansa toisistaan, eikä mitään ongelmia siis ollut.
Kuka Olympiakomiteassa päätti Rautakorven matkasta?
– Tällaisissa asioissa huippu-urheiluyksikkö voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, ja tässä tapauksessa se oli yksikköä johtava Jaana Tulla.
Milanon olympialaisten hiihtolajeja on tarkoitus kisata Val di Fiemmessä.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön väliaikaisena johtajana toimivan Tullan varsinainen tehtävä on seuratoiminnan johtaminen.
Hän kertoi Helsingin Sanomissa Rautakorven olleen Val di Fiemmessä ”sparraamassa koutseja ja tutustumassa tietenkin Milanon olympialaisten valmisteluihin”.
Val di Fiemmessä haastatellut urheilijat eivät keskustelleet paikan päällä Rautakorven kanssa. Huippu-urheiluvastaava oli tekemisissä ainakin maajoukkueen valmentajien Teemu Pasasen ja Ville Oksasen kanssa, mutta epäselväksi jäi, mitä kaikkea se tarkoitti konkreettisesti.
– Hiihtomaajoukkueen valmennus toivoi tukea Rautakorvelta, koska Toni Roponen oli estynyt lähtemästä matkalle. Saadun palautteen perusteella Rautakorpi hoiti työnsä erinomaisesti, Tulla sanoo nyt.
– Minusta on jo itsessään perusteltua, että huippu-urheiluvastaava matkustaa kansainväliseen huippu-urheilutapahtumaan.
Rautakorpi sanoi Val di Fiemmessä olevansa paikan päällä ”osaamisen kehittämisen näkökulmasta”.
– Tulen aivan boksin ulkopuolelta katsomaan objektiivisesti, miten valmentajat toimivat tässä lajissa. Miten he tekevät yhteistyötä, miten huoltotiimin, valmennustiimin ja urheilijoiden yhteistoiminta sujuu, Rautakorpi perusteli tuolloin.
– Tällaista tietynlaista ristiinpölyttämistä tässä haetaan, Rautakorpi jatkoi.
Hän ei kysyttäessä halunnut kommentoida suhdettaan Valtoseen.
Jaana Tullan mukaan Rautakorpi oli matkalla muun muassa tutustumassa Milanon olympialaisten valmisteluihin.
urheilupiireissä nähdään, että osaamisen kehittämistyötä ja lajiperehdytystä olisi voitu tehdä esimerkiksi maaliskuussa Salpausselän kisoissa tai jossain muussa yhteydessä Suomessa.
Jaana Tulla, oliko Rautakorven matka aivan välttämätön ”osaamisen kehittämisen näkökulmasta”? Ja ehdottiko matkaa Rautakorpi itse vai kuka?
– Työmatkat ovat työntekijän ja työnantajan välisiä asioita ja me suunnittelemme ne tällä hetkellä huippu-urheiluyksikössä kvartaaleittain strategiaamme toteuttaen sekä lajiliittoja tukien. Milanon kisat kisataan mainituissa olosuhteissa, joten matkaan kohdistui myös toinen kulma: kisoihin liittyvät valmistelutehtävät.
Rautakorven matkan perusteluja on kyseenalaistettu, koska hänen nähtiin viettävän aikaa seurustelukumppaninsa Maarit Valtosen kanssa. Miten kommentoit tätä?
– Minua kiinnostaa se, mitä tapahtuu työajalla. Se ei kiinnosta, mitä tapahtuu vapaa-ajalla. Se on jokaisen yksityisasia.
OK:n lumilajivastaava Toni Roponen katsoo Rautakorven läsnäolon kehittävän suomalaisen urheilun johtamisvajetta.
– Jukka luennoi jo viime keväänä lumilajien edustajille, ja erityisesti johtamisen näkökulmasta. Oppien vieminen käytäntöön ei onnistu Teamsillä, vaan vuorovaikutushengessä paikan päällä, Roponen perustelee.
Toni Roponen, ehdottiko Rautakorpi itse tätä matkaa?
– Kaikki OK:n huippu-urheiluvastaavat ovat asiantuntijoita, jotka kyllä osaavat tehdä itsenäisiä päätöksiä siitä, millaisissa tapahtumissa heidän on mahdollista kehittää osaamistaan.
Tour de Ski kisattiin Val di Fiemmessä vuodenvaihteessa.
Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen ei vastannut lukuisiin haastattelupyyntöihin.
Pariisin viime kesän olympialaisten jälkeen muutamat Suomen olympiaurheilijat julkaisivat avoimen kirjeen, jossa he kritisoivat muun muassa terveydenhuollon saatavuutta.
Lue lisää: Karmeita kuvailuja johtajien toiminnasta olympialaisissa – Suomen urheilijoilta raju avautuminen
– Esimerkiksi Pariisissa johdolle ja henkilöstölle tärkeämpää tuntui olevan valtionjohdon, muiden tärkeiden vieraiden tai jopa omien perheidensä viihdyttäminen, urheilijat kirjoittivat.
– Tämä voisi olla hyväksyttyä, mikäli se ei vaikuttaisi perusasioiden, kuten terveydenhuollollisten asioiden saatavuuteen, urheilijat kritisoivat.
Kritiikki johti sisäisiin selvityksiin Olympiakomiteassa.
– Kyllä, olemme käyneet Pariisin palautteet asiantuntijoiden kanssa läpi. Ne otetaan huomioon uudistaessamme kisaprosesseja. Olemme myös keskustelleet yksittäisten urheilijoiden kanssa, Susiluoto kertoo.
– Loppupäätelmä on, että urheilijoiden antama lääkäritoiminnan arvio Pariisin kisoista oli 4,21/5 ja taustatiimien antama lääkäritoiminnan arvio 4,52/5. Palautteet olivat siis varsin hyvät.
Olympiakomitea ry toimii vuonna 2023 noin 10,8 miljoonan euron budjetilla.
Summasta 67 prosenttia tuli avustuksilla (valtio ja Kansainvälinen olympiakomitea), 23 prosenttia omasta varainhankinnasta ja 10 prosenttia toiminnan tuotoista.
Juttua muokattu 25.1. kello 14.07. Täsmennetty Valtosen titteli Olympiakomitean ylilääkäriksi.